Kasvavan automaatioasteen myötä teollisuudessa tarvitaan yhä tarkempia ja monipuolisempia antureita mittaamaan mm. etäisyyttä, paksuutta, sijaintia ja profiilia. Käyttökohteet vaihtelevat puhtaista ja sisätiloista aina kaivosten tai metsäteollisuuden haastaviin olosuhteisiin, ja erilaisilla anturivalinnoilla vastataan ympäristön haasteisiin. Toisinaan päänvaivaa aiheuttavat mitattavan pinnan ominaisuudet, kun kaltevat, heijastavat ja likaiset pinnat vaativat kaikki oman huomionsa. Välillä tarvitaan mikrometrien tarkkaa tietoa lähietäisyydeltä, mutta toisinaan kohde voi olla kymmenien metrien päässä. Lisäksi mittaustarve voi vaihdella pistemäisestä alueesta kokonaisen tilan 3D-skannaamiseen.
Anturiteknologia kehittyy jatkuvasti uusien innovaatioiden myötä, ja runsaasti dataa tuottavista antureista saadaan laskentatehon kasvaessa täsmällistä tietoa käyttäjälle. Tässä artikkelissa käsitellään kosketuksettomia mittaavia antureita, jotka eivät ole luokiteltuja turvatuotteiksi, eikä niitä olla suunniteltu ihmisten suojaamiseen.
Tuki
Optisia antureita eli valokennoja käytetään laajasti erilaisissa käyttökohteissa. Etäisyys anturin ja kohteen välillä lasketaan mittaamalla joko valonsäteen matka-aikaa tai sen paluukulmaa. Näillä periaatteilla voidaan mitata etäisyyksiä jopa mikrometrien tarkkuuksilla.
Myös laserskanneri eli lidari perustuu samaan teknologiaan, mutta lasersädettä käännetään peilin avulla skannaamaan laajempaa aluetta. Lidareista löytyy sekä 2D- että 3D-versioita erilaisilla kulmaresoluutioilla, ja tunnistusetäisyyksillä ja -leveyksillä. Lidarin tuottama pistepilvi tarjoaa kattavaa tietoa ympäristöstä ja mahdollistaa esimerkiksi paikantamisen, mittaamisen ja kohdistamisen. Teknologiaa voidaan hyödyntää niin linjastoilla kuin autonomisissa koneissakin. 3D-Lidarilla voidaan myös luoda digitaalisia karttoja ympäristöstä esimerkiksi kaivoskoneiden tai kaivinkoneiden käyttöön.
Tärinä aiheuttaa haasteita laserskannerin kääntyvälle peilille. Peilitön solid-state -teknologia tarjoaa mahdollisuuksia lidarin käytölle tällaisessakin ympäristössä.
Valoverhossa valoa ei heijasteta kohteesta takaisin anturiin, vaan mittaus tapahtuu lähettimen ja vastaanottimen avulla. Yksi valoverho voi muodostua muutamista tai jopa useista kymmenistä valonsäteistä. Kun valonsäde katkeaa lähettimen ja vastaanottimen välillä, se kertoo jonkin estävän valon kulkemisen. Tarkimmillaan valonsäteet kulkevat vain muutaman millimetrin välein, mikä mahdollistaa täsmällisen mittatiedon saamisen erityisesti silloin, kun säteet tunnistetaan myös ristikkäin. Lisäksi mitattavat alueet voidaan määrittää ohjelmallisesti ja halutut havainnot jättää mittauksen ulkopuolelle.
Mittaavan valoverhon etuna on yksinkertainen käyttöönotto ja helposti hallittava analogi- tai IO-link -ulostulo.
Ultraääneen perustuva teknologia käyttäytyy haastavissa oloissa eri tavoin optisiin laitteisiin verrattuna. Myös ultraäänianturin toiminta perustuu anturin lähettämään aaltoon ja sen heijastamiseen takaisin kohteesta, jolloin aikaa mittaamalla voidaan laskea myös etäisyys. Äänen nopeus tosin vaihtelee jonkin verran mm. lämpötilan muuttuessa, mikä on syytä ottaa huomioon äärimmäistä tarkkuutta vaativissa kohteissa. Ääniaalto läpäisee valonsädettä luotettavammin erilaiset ilman epäpuhtaudet, eikä esimerkiksi sääolot, lika tai vesipisarat muodosta samaan tapaan ongelmia.
Ultraäänellä voidaan mitata luotettavasti sellaisiakin esineitä, jotka aiheuttavat haasteita valokennoille, kuten kiiltäviä tai läpinäkyviä kohteita. Ultraäänianturi on suosittu ratkaisu esimerkiksi siilojen ja tankkien pinnan mittaamisessa, kun säiliössä on kosteutta tai pölyä, eikä mitattava pinta ole tasainen. Ultraäänianturi soveltuu kuitenkin erinomaisesti myös tehdasympäristöissä tai koneenrakentajien sovelluksissa epäpuhtaisiin olosuhteisiin tai haastavien pintojen mittaamiseen.
Ultraäänianturin valintaa vaikeuttaa sen leveä tunnistusalue, jos mitattavan kohteen ympärillä on virhehavaintoja aiheuttavia kohteita. Anturia valittaessa on huomioitava, että ympärillä on riittävästi tilaa, ja anturin kohdistus osuu vain haluttuun kohteeseen. Saatavilla on kuitenkin säteenkaventajia ja kapeakeilaisempia antureita, joita soveltamalla voidaan hyödyntää ultraääntä yllättävän ahtaissakin tiloissa.
Mittatiedon ulostuloina toimivat jännite- tai milliampeeriviesti sekä IO-link. Saatavilla on myös täysin ruostumattomasta teräksestä valmistetut mallit korkealla IP-luokituksella ja Ecolab-sertifikaatilla mm. elintarviketeollisuuden tarpeisiin.
Ultraäänianturin toiminta perustuu ääniaallon kaikuun.
Ääniaaltoihin ja valonsäteisiin perustuvat ratkaisut kohtaavat haasteita, kun on tarve mitata hehkuvan kuumaa metallia mikrometrien tarkkuudella tai havaita seinämän toisella puolella liikkuva ajoneuvo.
Radioaaltoihin perustuvalla tutka-anturilla voidaan toteuttaa mittauksia myös silloin, kun ihmisen oma havainnointikyky on estynyt. Tutka-antureista voi olla yllättävää hyötyä myös perinteisissä mittaussovelluksissa.
Tarkkaan mittaamiseen tarkoitettu tutka-anturi vaatii parametrien asettamista ennen käyttöönottoa. Juuri nämä säätömahdollisuudet tekevät anturista monipuolisen.
Säätämällä seuraavia ominaisuuksia voidaan määrittää tarkasti, mitä halutaan tunnistaa ja mitkä häiriötekijät jätetään huomioimatta:
Tutka-anturi mahdollistaa mittauksia, jotka eivät onnistu optisilla tai ultraääneen perustuvilla antureilla.