Juotoskärjen säännöllinen, tai oikeastaan jatkuva ja huolellinen puhdistaminen on erittäin tärkeä osa kärjen ylläpitoa. Oikeanlaisella puhdistamisella voit saada juotoskärjelle huomattavasti lisää "kilometrejä". Tässä tekstissä käydään läpi erilaisia kärjen puhdistusmenetelmiä sekä muita kyseiseen aiheeseen liittyviä asioita.
Tuki
Hyvän lämmönjohtumisen edellytyksenä on se, että juotoskärki on puhdas, ja siinä on näkyvissä kiiltävä tinapinta. Kaikki kärjessä oleva lika heikentää lämmön johtumista, ja tekee näin juottamisesta hankalampaa.
Jos juotoskärkesi on kunnossa, tulisi juotteen vettyä kärjen pinnalle siististi ja tasaisesti. Jos puolestaan kärki on hapettunut, tällaista vettymistä ei juurikaan tapahdu, vaan tina muodostaa kärjen pinnalla palloja, jotka tahtovat tippua kärjen pinnalta pois.
Juotoskärjen puhtaana pitäminen kasvattaa myös sen käyttöikää merkittävästi. Kärjen mahdolliset hapettumat tulisi puhdistaa mahdollisimman pian, sillä jos ne saavat viihtyä kärjellä pitkään, niiden puhdistaminen käy mahdottomaksi ja kärjestä tulee käyttökelvoton, jolloin se täytyy vaihtaa uuteen.
Puhdas juotoskärki myös varmistaa sen, että juotosliitoksista tulee laadukkaita, kun likaisesta juotoskärjestä ei päädy liitoksiin ylimääräisiä epäpuhtauksia.
Juotoskärjestä on hyvä pyyhkäistä ylimääräiset tinat sekä muut epäpuhtaudet esimerkiksi kostutettuun sieneen aina kun olet aloittamassa juotosliitoksen tekemistä. Toki jos teet muutaman liitoksen peräkkäin laskematta juotinta telineeseen, ei näiden välissä ole välttämättä tarvetta puhdistaa kärkeä erikseen.
Juotosliitoksen tekemisen aikana kärkeen saattaa päätyä epäpuhtauksia, eli kun olet saanut juotosliitokset tehtyä, pyyhkäise kärki puhtaaksi esimerkiksi kostutettuun sieneen, ja lisää sen jälkeen juotospinnoille tinaa suojaamaan sitä hapettumiselta siksi aikaa, kun et käytä sitä.
Jos juotoskärki on hapettunut (tummunut) pahasti, eikä juote enää vety sen pinnalle joudutaan todennäköisesti siirtymään kärjen tinaajan / aktivaattorin käyttöön.
Ihan ensimmäiseksi haluan huomauttaa, että juotoskärkeä ei saa ikinä puhdistaa hiekkapaperilla, tai millään vastaavalla.
Nopeasti voisi ajatella, että juottimen kärki on vain pala metallia, ja että hiomapaperi olisi hyväkin ratkaisu suurempien epäpuhtauksien puhdistamiseen, mutta näin ei kuitenkaan ole.
Laadukkaissa juotoskärjissä kärjen ydin on kuparia, joka on päällystetty ohuella rautakerroksella. Rautakerroksen päällä on lisäksi vielä kerros tinaa ja ylempänä kärjessä myös kromia.
Jos siis erehdyt käyttämään hiomapaperia kärjen puhdistamiseen, tuhoat todennäköisesti kuparin suojana olevan rautakerroksen alta aikayksikön, jonka seurauksena juotoskärjestä voi tulla käyttökelvoton.
Kostutettu sieni on kaikista hellin puhdistusmenetelmä juotoskärjelle. Toki, väärinkäytettynä se
voi olla myös kaikkein kuluttavin menetelmä.
Kun juotoskärjen puhdistamisessa käytetään kostutettua sientä, sen täytyy olla nimenomaan kostutettu. Kosteuden on tarkoitus pehmentää sieni, sekä estää sitä palamasta. Jos sieni on läpimärkä, se aiheuttaa puhdistuksen yhteydessä lämpöshokkia juotoskärjelle, joka voi pahimmassa tapauksessa halkaista juotoskärjen rautakuoren.
Sienen kanssa tulisi käyttää mieluiten tislattua tai de-ionisoitua vettä. Normaali hanavesi sisältää epäpuhtauksia, jotka voivat lyhentää juotoskärjen käyttöikää. Jos siis et saa käsiisi tällaisia puhtaita vesiä, suosittelisin suoraan messinkivillaan siirtymistä. Jos et saa kostutetulla sienellä kärjestä puhdasta, kannattaa myös tässä tapauksessa siirtyä messinkivillaan.
Monesti juotospisteillä käytetään sekä sientä, että messinkivillaa. Sienellä puhdistetaan kärki juotosliitosten välissä, ja sitten jos kärkeen pääsee hankalammin irtoavia epäpuhtauksia, käytetään messinkivillaa apuna.
Messinkivilla on erittäin helppokäyttöinen ja yleinen puhdistusmenetelmä juotoskärjelle.
Messinkivillaa käytettäessä juotoskärki painetaan kevyesti villan sisään, jolloin villa nappaa suurimmat tinat ja epäpuhtaudet itseensä, kun kärki vedetään ulos. Yleensä kärki joudutaan painamaan villan sisään useamman kerran.
Jos kärki on niin likainen, että se ei puhdistu kevyillä painalluksilla, auttaa pienen voiman lisääminen merkittävästi. Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että messinkivilla voi vahingoittaa juotoskärkeä, eli ei kannata ihan tuhottomasti käyttää voimaa.
Messinkivillan käytön jälkeen kannattaa kärjen juotospinnoille lisätä heti uutta tuoretta tinaa, sillä messinki saa todennäköisesti tinakerroksen alla olevan rautakuoren näkyviin. Jos tinaa ei lisätä, hapettuu kärki siis huomattavasti nopeammin.
Teräsvilla on kovuudestaan johtuen hieman tehokkaampi puhdistusmenetelmä kuin messinkivilla.
Teräsvilla on erittäin pitkäikäinen puhdistustyökalu, ja se puhdistaa hieman tehokkaammin kuin messinkivilla. Vastapainona kuitenkin se kuluttaa myös juotoskärkeä nopeammin.
Ottaen huomioon puhdistussienten ja messinkivillojen hinnat, ei tällä pitkäikäisyydellä saavuteta juuri mitään. kannattaa siis käyttää aina kärjelle hellintä / puhdistukseen riittävää menetelmää.
Automaattiset kärjenpuhdistajat ovat erittäin harvinaisia harrastelijoiden keskuudessa, mutta korkean volyymin tuotantolinjoilla, sekä osana juotosrobottia niitä on käytössä. Automaattisissa kärjenpuhdistajissa on yleensä 2 vierekkäin asetettua harjasta, jotka ovat joko erilaisista kuiduista tai metallista valmistettuja.
Kärjenpuhdistajalla juotoskärjen puhdistukseen kuluu aikaa ehkä sekunnin murto-osa, kun perinteisillä menetelmillä menee puolestaan muutamia sekunteja.
Harrastuskäytössä tällainen vaihtoehto on lähinnä pientä luksusta, mutta jos mietitään ammattikäyttöä, maksaa laite itsensä hyvin nopeasti takaisin säästetyssä työajassa, sekä tietysti työskentelymukavuudessa.
Esimerkki:
Työpisteellä juotetaan kolmessa vuorossa vaikkapa 1200 juotosliitosta päivässä, kahden liitoksen välein juotoskärki puhdistetaan, ja jokaisella puhdistuksella säästyy 2 sekuntia työaikaa.
Jos juotoskärkesi on hapettunut pahasti etkä saa siihen kirkasta metallipintaa näkyviin sienellä tai messinkivillalla, on aika kaivaa esiin kärjen tinaaja (Tip Tinner, Tip Cleaner, Tip Activator)!
Kärjen tinaaja koostuu juotostinasta, sekä aggressiivisista puhdistusaineista. Se siis poistaa juotoskärjestä hapettumat sekä epäpuhtaudet, ja luo uuden kiiltävän tinakerroksen kärjen pintaan.
Pyyhi kuumalla juotoskärjellä purkissa olevan massan pintaa, niin sinulla pitäisi olla kiiltävä pinta juotoskärjessäsi alta aikayksikön.
Jos tuntuu että rajukaan hinkkaaminen ei saa kärjessä muutosta aikaiseksi, voi olla, että kärjen rautakuori on hapettunut niin pahasti, ettei siitä saa toimintakuntoista enää. Tällöin on aika vaihtaa juotoskärki uuteen.
Juotoskärjen lämpötila on merkittävin tekijä hapettumisen kannalta. Pidä se siis inhimillisenä, äläkä käännä nuppia kaakkoon sen vuoksi että se vain tuntuu hyvältä. Sieltä täältä saa lukea että lyijyttömät juotostinat vaativat reilusti yli 400 celsiuksen juotoslämpötilan. Tämä ei pidä paikkaansa. 350 Celsiusasteen lämpötila on täysin riittävä. Monet kyllä suosivat 375 Celsiusta. Tässä täytyy toki muistaa, että juotoskärjen lämpötila ei aina välttämättä vastaa asetettua lämpötilaa.
”Laaduttomissa” tinalangoissa saattaa olla huomattavia määriä epäpuhtauksia ja huonoa fluksia, jotka edesauttavat kärjen pilaantumista. On siis suositeltavaa käyttää tunnettujen valmistajien tinalankoja, jotta saadaan varmuus sille että tämän osalta kaikki on kunnossa.
Mitä vähemmän aikaa kärki on juotoslämpötilassa, sitä kauemmin se kestää. Tässä täytyy kuitenkin käyttää maalaisjärkeä. Jos asemallasi kestää 10 minuuttia lämpenemiseen, ei ehkä 15 min tauon ajaksi kannata laitetta sammuttaa.
Rami Nurmi Tuotepäällikkö
Asiakaspalvelumme vastaa kysymyksiin ja etsii ratkaisut ongelmiin. Heille voit jättää myös tilauksesi.
