Tällä sivulla käydään läpi akkutyypit ja niiden ominaisuudet sekä akun osat ja rakenteet. Lisäksi tutustutaan akkutermistöön, kuten mitä tarkoittavat syväpurkaus, oikosulku ja maadoitus.
AGM-akku tarkoittaa venttiiliohjattua akkua, jossa erityistä lasivillamattoa käytetään erottimena. Koko elektrolyytti on imeytetty erottimiin ja levyihin, jolloin konstruktiolla on alhainen sisäinen vastus ja se antaa suuren käynnistystehon. AGM-akut sietävät syväpurkauksia (ts. toistuvia varauksia ja purkauksia) merkittävästi paremmin kuin avoimet akut. Lisäksi AGM-akku on turvallinen, sillä se ei vuoda rikkoutuessaankaan.
Geeliakut ovat venttiiliohjattuja akkuja, joissa elektrolyyttiin/akkuhappoon on lisätty sen hyytelöksi jähmettävää piiliuosta. Geeliakut valmistetaan tekniseltä rakenteeltaan kiinteiksi, joten ne sietävät hyvin syväpurkauksia, mutta korkeamman sisäisen vastuksen takia niiden käynnistysteho jää pienemmäksi kuin AGM-akkujen ja avoimien akkujen teho. Geeliakkujen erityisominaisuuksiin kuuluu pitkä käyttöikä.
Venttiiliohjatuissa akuissa ei ole vapaata elektrolyyttiä, vaan happo on sidottu geeliin tai imeytetty lasivillaerottimeen (AGM). Molemmat tyypit ovat roiske- ja vuotosuojattuja siten, että happovuotoa ei synny akun vahingoittuessa tai kotelon murtuessa. Venttiiliohjatuissa akuissa varauksessa syntyvä kaasu muunnetaan akun sisällä vedeksi, ja siksi vain pieniä määriä kaasua vapautuu normaalin käsittelyn aikana. Kaikissa rekombinaatioakuissa on turvaventtiili, joka avautuu, jos paine akun sisällä kasvaa liian suureksi esimerkiksi ylivarauksen takia. Venttiiliohjatut akut ovat suljettuja eikä niitä saa avata.
Avoin akku eli niin kutsuttu märkäakku on perinteisin akkutyyppi. Voidaan kutsua myös standardiakuiksi. Avoimen akun tunnistaa avattavasta korkista, joista lisätään akkuvettä sekä voidaan tarvittaessa mitata ominaispaino.
Nämä akut on kehitetty nykyaikaisiin start-stop-järjestelmiin. Akussa on ylimääräinen polyesterikangas pluslevyn pinnassa. Tämä harsokangas pitää aktiivisen materiaalin paikallaan levyn sisällä ja lisää kestävyyttä. Nämä akut ovat hieman edullisempia kuin perinteisesti start-stop-järjestelmissä käytetyt AGM- akut.
Nämä akut ovat saaneet nimensä pyöreistä kennoistaan. Sen sijaan, että jokaisessa kennossa käytettäisiin useita positiivisia ja negatiivisia levyjä, spiraaliakuissa on vain yksi positiivinen ja yksi negatiivinen levy jokaisessa kennossa. Positiivinen ja negatiivinen levy yhdessä niiden välissä olevan ohuen lasivillaerottimen kanssa rullataan sylinteriksi. Valmistusmenetelmän ansiosta voidaan käyttää erittäin ohuita levyjä, jolloin niiden sisäinen vastus jää hyvin pieneksi. Tästä syystä nämä akut ovat kylmäkäynnistysteholtaan parhaita kaikista lyijyakuista. Lisäksi kennojen pyöreä muoto antaa hyvän tärinänkeston.
Positiivisten levyjen aktiivinen materiaali on lyijydioksidia ja negatiivisten levyjen aktiivinen materiaali puolestaan huokoista lyijyä. Kun virta kulkee akussa varauksen tai purkauksen aikana, aktiiviset materiaalit reagoivat rikkihapon kanssa.
Lyijyhappoakuissa elektrolyytti on vedellä laimennettua rikkihappoa. Se toimii johtimena ja sen sisältämä vesi ja sulfaatit ovat osallisina akun sähkökemiallisessa reaktiossa.Akkujen rakenne
Erottimen tehtävänä on estää positiivisia ja negatiivisia levyjä koskettamasta toisiaan. Se on tehty materiaalista, jonka läpi sähkökemialliset rektiot voivat kulkea.
Akun virtaa tuottava perusyksikkö, joka rakentuu positiivisesta levyryhmästä, negatiivisesta levyryhmästä, elektrolyytistä, erottimista ja kotelosta. 12 voltin lyijyhappoakussa on kuusi kennoa.
Negatiivinen levy koostuu metalliristikosta ja sen aktiivinen materiaali on huokoista lyijyä.
Ilmaisee minuutteina sen ajan, jonka aikana varattua akkua voi kuormittaa 25 A virralla 26,7 °C :ssa ennen kuin jännite putoaa alle 1,75 volttiin per kenno. Tämä kapasiteetti ilmoittaa sen ajan, jolloin akku pystyy vielä huolehtimaan välttämättömien toimintojen energiansaannista, jos ajoneuvon laturi pettää.
Virtapiirin maapotentiaali. Maadoitus tehdään autoissa kiinnittämällä akkujohdin ajoneuvon runkoon. Nykyään yli 99 %:ssä henkilö- ja hyötyajoneuvoista maadoitus tehdään akun negatiivisen navan kautta.
Akkuun varastoidun sähköisen energian määrä tiettynä ajankohtana. Ilmaistaan prosentteina täydestä varauksesta (100 %).
Ulkopuolinen oikosulku tapahtuu, jos akun positiivinen ja negatiivinen napa yhdistetään vahingossa. Mikäli ulkopuolinen vastus on hyvin pieni voi virta kasvaa vaarallisen korkeaksi. Akku kennossa voi tapahtua sisäinen oikosulku, jos esim. erotin on rikki. Tällöin oikosulussa olevan kennon varaustila heikkenee ja akku muuttuu toimintakyvyttömäksi.
Kaikissa akuissa on aina meneillään pieni kemiallinen aktiviteetti, joka aiheuttaa akkujen purkautumista. Sitä kutsutaan itsepurkaukseksi. Normaalisti sillä ei ole mitään käytännön merkitystä: hyväkuntoisessa akussa aktiviteetti on niin pientä, että se on merkittävää vain, kun akku on lepotilassa pidemmän aikaa. Kuitenkin itsepurkauksella on merkitystä esimerkiksi talvella vain kesäkäytössä olevia akkuja varastoitaessa. Tällöin on tarkistettava tietyin välein akun tila ja tehtävä uudelleenvaraus.
Varaustilaa, jossa kennon purkautuminen alhaisella virralla on jatkunut alle sallitun loppujännitteen kutsutaan syväpurkautumiseksi.
Akuissa yhtä purkamis- ja sitä seuraavaa varauskertaa kutsutaan yhdessä sykliksi.
Kim Elo Tuoteryhmäpäällikkö
Asiakaspalvelumme vastaa kysymyksiin ja etsii ratkaisut ongelmiin. Heille voit jättää myös tilauksesi.
